Arboretum Frick
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Vuosien varrella meille on esitetty paljon erilaisia kysymyksiä, joista osa tässä alapuolella. Vastaukset voivat ehkä antaa muillekin ideoita omiin puutarha - projekteihinsa.
Arboretum ei ole enää auki yleisölle.
Arboretum on rakennettu vuosien varrella omin voimin harrastuksena ilman vierasta työvoimaa. Muutaman viime vuoden aikana meillä on ollut yksi tai kaksi puutarhaopiskelija kesäisin työharjoittelussa. Tämän lisäksi ryhmille oppaana hortonomi Iitu Haavisto.
Harvinaisten puiden taimia olemme hankkineet mm. Mustilan Arboretumista, Vakka-Taimesta, Korteniemen Taimistolta sekä eri puutarhaliikkeistä aina kun joku mielenkiintoinen taimi osuu kohdalle.
Olemme hankkineet käsin pölytettyjä siemeniä esim. Rhododendronkerhon siemenvälityksestä. Avopölytteisiä siemeniä omista pensaistamme.
Pääsääntöisesti kaikki Suomessa jalostetut taimet kestävät niissä mainittujen kasvuvyöhykkeiden mukaisesti. Ulkomaisista taimista mm. vanha violetinvärinen englantilainen puistoalppiruusu ’Catawbiense Grandiflorum’ on kestävä.
Meillä se aloitetaan siementen kypsymisen jälkeen joulukuusta helmikuun loppuun. Tällöin uudet taimet ehtivät kasvaa sopivan kokoisiksi seuraavaksi kesäksi. Periaatteessa niitä voidaan kylvää ja aloittaa kasvattaminen koko vuoden ajan.
Sopivin paikka on puolivarjoinen kosteahko mäntymetsä, jossa aluskasvillisuutena mustikka/suopursu. Meillä kuusivaltaiseen sekametsään on rakennettu suotuisat olosuhteet mm. kattamalla metsämaata suoturpeella ja hiekalla.
Nyrkkisääntö, 1 havu-rodomultasäkki/taimi. Me sekoitamme itse mullan; 60 % kalkitsematonta turvetta, 25 % multaa, 10 % karkeata hiekkaa, 5 % vanhaa haketta ja metsän kariketta, hieman maatunutta hevosen lantaa sekä kahvikupillinen kalkkia riippuen multaseoksen määrästä.
Nyrkkisääntönä 5 vuotta, jonka jälkeen niitä ei tarvitse enää suojata.
Alppiruusut eivät tarvitse. Atsalean taimet on aluksi suojattava jäniksiltä. Myös kauriit syövät atsalean nuppuja.
Meillä annetaan kevätlannoite heti kun routa on sulanut ja syyslannoite heinä-elokuun vaihteessa. Tätä ei tapahdu joka vuosi. Ehkä joka toinen vuosi on sopiva tahti. Hinnaltaan edullisin kevätlannoite on ”herkkuperuna” -lannoite.
Kuivina aikoina niitä on kasteltava etenkin kuivilla paikoilla. Ahulijärven rantaan olemme asentaneet vesipumpun kesäajaksi ja vetäneet siitä vesiputken metsään, jossa 6 erillistä vesipostia kastelua varten.
On vaikea määritellä harvinaisimpia kasveja täällä meidän kasvuvyöhykkeellä. Tässä luettelo joistakin harvinaisuuksista: Venäjänjuuri, Koreanperhosvaahtera, Pensylvanianvaahtera, Huntuvaahtera Punahevoskastanja ’Briotii’, Ohionhevoskastanja, Keltahevoskastanja, Pensashevoskastanja, Mukuraharmaaleppä, Keltakoivu, Kivikoivu, Sokerikoivu, Mustakoivu, Pylväskoivu, Himalajankoivu, Euroopanvalkopyökki, Veripyökki, Isolehtikatsura, Lakkipuu, Valkosaarni, Neidonhiuspuu, Amerikanpyökki, Kiinansaarni, Mustasaarni, Saksanjalopähkinä, Mustajalopähkinä, Tulppaanipuu, Maakkia, Poppelimagnolia, Kiinanmagnolia, Lumimagnolia, Sahalininkorkkipuu, Amurinkorkkiuu, Harmaapoppeli, Kaukaasiansiipipähkinä, Turkintammi, Otatammi, Pylvästammi, Saksanpihlaja, Japaninpihlaja, Amerikanlehmus, Kiinantoonapuu, Käärmekuusi, Purppurapihta, Vermontinpihta, Honsunpihta, Aitopihta, Kartiojalava Siperianjalava, Vihnemänty, Strobusmänty, Atlassetri, Vuorihemlokki, Pallesorvarinpensas, Korkkisorvarinpensas, Kiinanhortensia (Bougie), Kelasvarpu, Kesäkamelia, Amerikanheisi.




