Väriminttu (Monarda didyma ‘Cambridge Scharlet’)
Yhtenä olennaisena osana arboretumimme kauneuden ja tunnelman luojana ovat erilaiset perennat. Väriminttu on loppukesän suosikkimme ja se on myös hyvä leikkokukka. Värimintut ovat monivuotisia voimakastuoksuisia perennoja, joiden alkukoti on Pohjois-Amerikassa. Oikeita minttuja ne eivät ole, mutta kuuluvat kuitenkin minttujen kanssa samaan sukuun ja ovat yhtä käyttökelpoisia mm. teeyrtteinä ja koristekasveina kuin mintut. Koristearvo perustuu värikkäisiin ylälehtiin, jotka ympäröivät tiheitä latvakukintoja. Punertavasuoniset lehdet ovat ristikkäisesti vastakkain nelisärmäisen varren ympärillä. Luonnonkantainen punaväriminttu (Monarda didyma) on nykyisten väriminttujen kantalaji. Sen ja preeriavärimintun (Monarda fistulosa) risteymiä ovat tarhavärimintut, joita on olemassa lukuisia erivärisiä lajikkeita.
Suvun nimi Monarda tulee espanjalaisen yrttilääkärin Nicholas de Monardesin nimestä. Itse hän kutsui väriminttua bergamotiksi, sillä sen tuoksu muistuttaa oikeaa bergamottia (Citrus aurantium subsp. bergamia). Intiaanit ovat hyödyntäneet useita väriminttuja lääke- ja mausteyrtteinä. Punavärimintun lehdistä ja kukista he tekivät teetä, jota alettiin nimittää oswego-teeksi samannimisen kaupungin ja intiaaniheimon mukaan.
Korkeus 70-100 cm, viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Menestyy laihassakin maassa ja sietää kuivuutta. Kangasalla kasvi ei ole kärsinyt talvivaurioita ja on siementänyt vuosittain uusia kasvustoja.